Kyllä me pärjäämme

"Minä en määrää tätä päivää.
Tänään voi tapahtua mitä tahansa.
Tänään voi olla lämmintä tai viileää, pilvistä tai aurinkoista...
voi kenties sataa. Elämään mahtuu kaikkea...
tuulta ja myrskyä, syntymää ja kuolemaa,
samoin aurinkoa ja saateenkaaria.
Ei ole olemassa hyvää tai pahaa.
On elämä. Opetellessamme hyväksymään jokaisen tilanteen,
oli se sitten miellyttävä tai epämiellyttävä, tunnemme yhä
enemmän elävämme tätä hetkeä. Epämiellyttävät tilanteet
eivät enää saa oloamme kurjaksi.
Me todella pärjäämme, vaikka mitä tapahtuisi. (-Ruth Fishel)"

Kevättä odotellessa

Tämä kevät on perheelleni ehkä odotetuin koskaan. Se että olemme huhtikuun lopussa asuneet vasten tahtoamme kotoa pois puoli vuotta, niin varakodin pienuus ja puutteet ovat osakseen vaikuttaneen siihen että jäljellä olevat noin 62 yötä saisi mennä todella nopeasti ;-)
Kevättä odotan aina, olen kesäihminen ja talvi on mielestäni luvattoman pitkä. Kevät on ihanaa uudistumisen aikaa, tekee mieli lähteä ulos, kartoittaa vaatekaappi ja tehdä hankintoja, suunnitella puutarhaa ja tehdä itselle tavotteita. Onni onnettomuudessa onkin,että kotimme uusi alku alkaa juuri keväällä.

Blogini täytti eilen kaksi vuotta!
Lupaamani arvonta on siis käsillä, joskohan tämän päiväisellä ostosretkellä löytyisi palkintokin :-)

Lapsille löytynyt jotain kivaa kevääksi, mutta mistä löytyisi itselle, huoh.
Jemina pukeutuu lukemattomia kertoja pitkin päivää, juhlamekko ja kumisaappaat sopii hyvin yhteen ;-)
Toivotan teille kaikille mukavaa lauantaita!

Ovia uuteen alkuun

Oviesitteestä jäi mieleeni Tommy Tabermannin ajatuksia, kun hän sai suunnitella tekstejä oviin: " Aloin ajatella elämäni ovia, niitä, joita olin avannut ja niitä, jotka olen sulkenut. Kaikkien niiden takana oli jotakin, jokin odotti, tai jokin jäi. Mutta ensin oli avattava ovi. Joskus se hetki oli täynnä kiihkoa, joskus odotusta, joskus pelkoa, joskus pelkkää lempeyttä."


Viikonloppuna rentouduttiin ja juostiin kaupoilla, sopivassa suhteessa tietenkin ;-)

Viime postauksen tapeteista osa on jo seinästä otettu pois, jäljelle jäi lehtitapetit.
Lisäksi olemme päättäneet uusia yläkerran väliovet tai ne jää muuten uusimatta, koska oviaukkoja on suurennettava ja se on tehtävä tämän remontin yhteydessä lattioiden takia. Sitten syödään pari kuukautta hernesoppaa ja ihan mieluusti sitä syönkin, kun päätimme hankkia kolme vuotta haaveilemani pariovet olohuoneeseen, sekin on aukon suurentamisen vuoksi tehtävä nyt tässä remontissa, ei kannata jättää tulevaisuuteen. Ja sitten vielä jos sais muutaman spotin kattoon, niin OLEN ikionnellinen!

Ihan perusmallia ajattelin ja väliovet yläkertaan samaa, kun aiemmin uusitut eteisessä ja WC:ssä






Talolla remontti edistyy ja arki kaksiossa lyhenee hitaasti päivä päivältä. Voi, että minä odotan, että lopulta pääsemme kotiin! Jemina kysyy usein: "äiti, onko sinullakin ikävä valkoista kotia?" Vastaus on helppo: "No kyllä on!"
Jemina piirustaa nykyisin ihan koko ajan, ja puhuisi puhelimessa myös, ihana tyttö ;-)



Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

tapetteja

Kuten jo kerroin niin lattia on meille taloon valittu ja olemme tyyttyväisiä siihen. tapettipuolella ei ole niin helppoa valita ei :-) Olen kantanut varakotiin kymmeniä paloja vaihtoehdoista, mies teilaa niistä heti alkuun puolet ja loput olen teipannut seinään jos niissä on ollut vähänkään potenttiaalia ;-)
Haen graafisempaa ilmettä aika erilaista kun on siis ollut, varmaa ei ole mitkä seinät tapetoidaan ja varsinkaan millä tapetilla, mutta onneksi on aikaa vielä pyöritellä ideoita mielessä. Lisäksi on vahvana valkoinen tapetti, jossa hopeita kuvioita joka on nyt vahvoilla olohuoneeseen, siitä ei ole mallia.

Harmaalla pohjalla valkoista, harmaalla ja kimaltavaa hopeaa vaikka eteiseen..


Tässä kontrasteja sellaiseen paikkaan jossa ei ole muita yksityiskohtia..



Tästäkin pidän, pinta kivaa samettimaista..



Tässä esimakua tulevasta.. Kenties joku päättyy johonkin seinäänkin kotona.. Tai sitten ei ;-)



Rentouttavaa lauantaita!
..

Remontti alkanut

Alkaa voimat olla loppu Fennian suhteen, sekö niiden tarkoituskin lie, niin riepottelevat välillä ihmisparkaa. Välillä oikein pysähdyn miettimään millaisia ihmisiä siellä on töissä? En ole heidän kanssaan asioinut kasvotuksin kertaakaan, mieheni on juossut palavereissa, mutta puhelimessa olen joutunut puhumaan kerran ja siitä lähtien kuva on ollut negatiivinen. JA asiat puhuvat puolestaan. Tiedän että hekin tekevät vain työtään, mutta voisihan sen työn tehdä ystävällisestikin ja asiakasta neuvoen. He voisivat yrittää kärkevissä kommenteissaan muistaa, että ne ihmiset jotka korvausta hakevat ja varsinkin näitä isoja, elävät sellaisten huolien keskellä joiden kanssa he todennäköisesti virkailijat itse painivat vain paperilla ja päättäjän kantilta. Minä en voisi olla sellainen vakuutustarkastaja ikinä. En voisi elää itseni kanssa, mennä tyytyväisenä illalla nukkumaan tai syödä juhlapäivällistä, kun olisin evännyt ihmisiltä heidän tulevaisuuden, laittanut heidät ottamaan lisää lainaa tai että olisin se henkilö joka kertoo, ettei täysturva vakuutus tarkoita, että saat tavaran tavarasta vaan totuus on kaukana siitä. Palkka on tietysti kannustava ja varmaan bonukset juoksee, mutta totuuden nimissä jos pitäisi valita niin olisin mielummin työtön.

Ja mitä enemmän Fennia potkii päähän, sitä enemmän minä keskityn remonttiin. Henkireikäni tässä suossa onkin kodin uudelleen rakentaminen, kodin sisustaminen on rakkain harrastukseni edelleen ja olenkin lähipiirilleni sanonut, että niin kauan olen kunnossa, kun jaksan suunnitella kotia ja sisustusta.

Nyt olemme juosseet remonttiliikkeitä valitsemassa tapetteja ja lattiaa, keittiön laattoja ja väliovia. Eikä valinta ole ollenkaan helppo. Mitä enemmän liikkeitä kiertää sitä enemmän on vaihtoehtoja ja minä olen maailman huonoin päättämään.. Nyt pitäisi tehdä vuosia kestäviä päätöksiä. Lattiaan tuleva laminaatti on päätetty.Piste. Löysimme lopulta tarpeeksi vaalean, mikä ei ole tasavaalea että sävyerojakin löytyy, mikä ei ole punertava, vihertävä, sinertävä eikä kellertävä. Mikä ei ole harmaa tai valkoinen, muttei tummakaan. Tummaa en enää halua, sellainen meillä oli vuoden päivät ja siinä näkyi varpaanjäljetkin, kun meillä on niin valoisa asunto. Tapeteista taas.. Meillä on lähes kaikki seinät tapetoitu lasikuitutapetilla, josta emme pidä. Tilalle tulee kuviotapetteja, ja tällä hetkellä tuntuu, valinnan ollessa vaikean, että oikea sillisalaatti olisi tulossa :-)
Alkuun piti tulla ihan mustaakin tapettia, joka on vieläkin suosikeissani, mutta keskikerrokseen luultavasti vaaleampaa.

Keittiö on valittu, tietysti Ikean mallistosta ja vältilalaatatkin alkaa hahmottua.. Tämä on ihanaa ja pientä kivaa vastapainoksi kaikelle ikävälle. Ja kyllä minä sitä lottovoittoakin toivon jo nykyisin, saisi sanoa Fennialle, että ohjaavat jatkossa korvausrahamme sydän- ja syöpälapsille.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

..

Silloin kun ensimmäistä kertaa taloon astelimme vastassa oli tämä sininen seinä..Sittemmin laitoimme siihen tuon puretun paneelin.



Tässä näkymää olohuoneen entiseen lautaseinään



Aika surulliseksikin vetää, meidän kolme vuotta tehty remontti on nyt tässä



Terassi purettuna

Miksi pidän blogia?

Tätä on varmasti moni bloggaaja joskus miettinyt ja kenties lukijatkin.
Alkuun ajattelin kokeilla kuten moni muukin bloggaaja, huomatessani, että moni ihminen käy näitä kirjotuksiani lukemassa on ollut mukava jatkaa. Kommentit ovat olleet kannustavia, rohkaisevia ja innostavia, täällä olen jakanut monet ilot, mutta myös niitä surujakin. Kirjoitan aiheista mistä haluan ja milloin haluan, paljon jää toki elämästämme myös kertomatta.

Rakastan kirjoittamista, valokuvaamista ja sisustamista, en ole keksinyt yhtäkään harrastusta jossa nämä kolme yhdistyisivt näin mukavalla tavalla, kun bloggaus!
Lisäksi tällä bloggauksella on nyt ihan konkreettinenkin tärkeä tehtävä. Mistä muualta löydän näin kattavan tiedoston tekemästämme remontista, hankituista materiaaleista ja uudistuksista kotiimme sekä tavaroista ja huonekaluista joita omistimme? Nyt vakuutusyhtiötä varten on irtaimistosta paljon ihan kuvia ostopäivineen ja dokumenttia taloon tehdyistä remonteista. Kuvia olisi ainakin hyvä olla jossain olemassa jokaikisellä vakuutuksenottajalla vaikka lähetettynä sähköpostiin siltä varalta, että se kotikonekin tuhoutuu. Ja nyt koen tärkeäksi kertoa siitä, kuinka vakuutusyhtiö toimii, että jokainen voi tahollaan miettiä, mitä jos tämä sattuisi omalle kohdalle, mitä menettäisi ja maksaisi. Kenties lisää vielä entisestään varovaisuutta tulien kanssa, monissa sisustuslehdissä kynttilät on sommiteltu hyvin arveluttavasti lähelle palavia materiaaleja kuvauksellisista syistä.

Ja sitten on historia. Olen lukenut viimeaikoina vanhimpia tekstejäni, siirtynyt hetkessä ajassa taaksepäin, niihin onnellisimpiin aikoihin. Muistellut vauvan kanssa unettomia öitä, vaikka aikaa jolloin olin hurahtanut ompeluun. Ei niitä muistaisi samalla tavalla enää. Vaikka päiväkirja on julkinen on se silti täynnä muistoja, tunnelmia ja haaveita. Niitä on ihana lukea myöhemmin ja siksi jatkan. On vain boonusta jos näitä on kiva lukea muidenkin :-)

Ajattelin järjestää ensimmäistä kertaa Blogistaniassa niin suositun ARVONNAN! Seuraa blogiani, lähipäivinä selviää mitä arvotaan!!

Sen lisäksi, että edellisessä postauksessa uudet raidat ja kulmakarvat sai kissa, niin myös tekijällä itsellään oli hyvin ohuet ja niin muodikkaat kulmat itsellään ;-)

Ystävänpäivä

Hyvää ystävänpäivää!

Laskiaismäessä on käyty ja makkaraa paistettu nuotiolla, kotona herkuteltu laskiaispullalla. Minä ja pikkutytöt jäätiin kotimiehiksi, kun muut lähtivät palaneen terassin alta siirtämään polttopuut talteen, huomenna alkavan terassinpurkutyön alta.
Pientä keväistä kivaa on tullut lähipäivinä hankittua, että minä tykkään näistä!

Korvattomia mukeja kahdeksan, Hackmanin myymälästä lusikat, keittiöpyyhkeet ja method vaahtoava käsisaippua, kerrankin löytyi kaunis pullo jonka voi laittaa esille!



Villa Collection Bamboo Green tea kynttilä, ihana tuoksu!



Laskiaispullia, nam!



Aivan ihanat ja laadukkaat Percale pussilakanat, odotan kuinka illalla pääsen kietoutumaan niiden viileyteen. Melkein mikään ei voita uusia vastapestyjä lakanoita. (Silittämättä ovat, kun ei ole silitysrautaa.)



Ja lopuksi ihmisen parhaasta ystävästä, eläimestä, kuva. Tässä tapauksessa Hertasta, tytöt piirsivät piirustuspöydällään ja kikattelivat, sivusilmällä katsoin etteivät mitään pahaa tee.
(nykyisin liian usein on liian hiljaista..) värittelivät värityskirjojaan, kissa pöydällä katselemassa ja siinä se. Kissan tarkempi tutkimus kertoo kikattelun syyn, voiko näin kilttiä kissaa enää ollakkaan, sanaakaan ei sanonut tai poiskaan lähtenyT, tussilla oli piirretty vähän kulmakarvoja ja olipa tuo armas katti saanut viiruja selkäpuolellekin ;-D

Ihanaa alkavaa viikkoa myös teille!

..

Jobinpostia

Kauan odotettu vakuutusyhtiön vastine oikaisupyyntöömme koskien 20%:n omavastuuseen talomme tulipalossa saapui alkuviikosta. Tieto lamaannutti pariksi päiväksi. Omavastuu säilyy ja tällä kertaa miestäni ei syytetä paloturvallisuuden rikkomisesta (astia metrin liian lähellä taloa) vaan vakuutusyhtiö on testeissään todennut ettei koko tulipalo ole voinut meidän kylmästä tuhkasta syttyä.. Siis TÄH??? Mistä sitten, kuka käy arki-iltaisin sytyttelemässä ihmisten terasseja palamaan? Voisin tietää yhden, mutta ei kai sentään!
Palopäälikkö on kuulemamme mukaan saanut vakuutusyhtiöltä kolmelta eri henkilöltä kyselyn tuhkan käyttäytymisestä ja syttymisestä, saanut saman vastauksen että tuhka voi syttyä, edelleenkin, useita päiviä myöhemmin. Siitäkin huolimatta vakuutusyhtiö päätti ettei voi syttyä. Eipä herätä kauheasti luottamusta, ei.
Kyseinen palopäälikkö on lupautunut tarvittaessa tulemaan asiasta todistamaan oikeuteen. Hyvä.
Asia jatkunee ylemmissä tahoissa, asia viedään niin pitkälle, kun tarve vaatii. Me taistelemme totuuden nimissä oikeuden tapahtumiseen asti, ei todellakaan ole reilua että otamme kymmeniä tuhansia lisää lainaa tai jätämme tuhoutuneen irtaimiston tilalle uudet ostamatta tms. Kun edelleenkin kyseessä on ollut vain ja ainoastaan puhdas vahinko, monien summien tuloksena syntynyt ja sitä vartenhan täysarvo-vakuutukset ovat!!

Jotain positiivistakin sentään!
Talomme remonttiurakka on allekirjoitettu tänään ja tositoimiin remppamiehet ryhtyvät maanantaina, JEEEE!!! Ja mikä parasta talon pitäisi olla valmis 30.4.2010 mennessä Jeee-Jeee!!
Edelleenkin elämä voittaa ja nautitaan siitä, ihanaa viikonloppua kaikille!!

Varakotina kaksio

Tämä on meidän varakoti, monia ihmetyttää kuinka me tänne mahdutaan, ei me ihan rehellisesti sanottuna kyllä mahdutakkaan, mutta sopu tilaa antaa.
Ihan reilun kokoinen tämä on liki 60 neliötä, rivitaossa ja omalla pihalla. Saunakin löytyy, joka tosin toimii varastona mm. luistimien säilytyspaikkana. Arkenahan meillä asuu neljä lasta ja lisänä hoitolapset, joka toisena viikonloppuna sitten mennäänkin ahtaimman mukaan, siskonpetiä ja patjaa olohuoneenkin puolelle. Mutta toisaalta, pienen asunnon saa kotoisaksi ja viihtyisäksi niin pienellä, tästäkin on tullut meille pieni pesä turvasatama maailman tuiskuilta.
Seinät on tyhjillään ja edellisen asukkaan reikiä täynnä, koska olemme täällä väliaikaisesti nämä asiat eivät häiritse. Asunnon saadessamme meillä ei ollut kun muutama kassi tavaraa, oudosti tämäkin asunto on alkanut täyttyä tavarasta.. Kaapit pursuaa omaan kotiin ostettua tavaraa, jotain joka on ollut pakko saada, muttei mahdu esille. Paljon on ostettu tänne käyttöön huonekaluja, jotka helpottaa arkea ja kotiutumista tänne, mutta mitkä siirtyvät omassa kotona mikä minnekin. Ja pakko on miettiä jokaista hankintaa mahtuuko ja minne ja onko pakko hankkia vielä vai voiko odottaa. Otin joitakin kuvia varakodistamme, vertailuksi täytyykin ottaa muutama kuva viikonlopulta, jolloin meillä on koko orkesteri kasassa ;-)


Aloitetaan eteisestä, naulakot tursuu talvivaatteita, eikä säilytystilaa juurikaan ole.


Lastenhuone on tupaten täynnä varasänky lisäpatjalla, runkopatja lisäpatjalla, uusi samanlainen sänky joka on kotonakin Milenalle pinnasänkyä korvaamaan kotona, mutta jossa Jemina nukkuu nyt. Milena nukkuu lisäpatjalla varustetussa matkasängyssä. Leikkitilaa jää vähän lattialle ja lelujakin on saatu huoneeseen mahdutettua, seinät huutaisi jotain, muttei jaksa ideoida näin lyhyeksi aikaa.



Punainen hella vaihtui valkoiseksi, kun kerran sellaisen hankinta tuli eteen..


Muovi vaihtui puuksi



Puput ovat tunnetusti kovia lisääntymään..



Aikuiset nukkuvat olohuoneessa, sekin hyvä puoli että saa katsoa telkkaria yömyöhään..




Olohuoneessa myös nojatuolit ja lahjoituksena saatu vuodesohva, joka levitetään silloin kun vanhimmat poikani tulevat



Olohuone on yhdistetty ruokailutilaan



Ruokailutila, joka toimii pistorasioiden sijainnin takia myös nettipisteenä. Tuoleja ei vielä ole hankittu, kun ei ole osattu päättää kahdesta vaihtoehdosta kummat valitsisimme..



Meillä ei kissat saa pöydillä olla, kuten kuvasta näkyy ;-D



Tuntuu ihan keväältä kun on tulppaneja
Ihanaa viikkoa!

Carpe diem

Kun sisustuksessa liikkeelle lähtee melkein nollasta, olisi mahdollisuus muuttaa suuntaa ja tyyliä kerralla ja reilusti. Värittömyys kuitenkin jatkuu, yllättävän vähän muuttuu. Ripaus silkkiä ja bling blingiä yhdistettynä klassiseen tyyliin. Siinä se.