tiistai 28. syyskuuta 2010
Syksyn lehden punerrus on uuden kevään lupaus
elämänlanka kiertyy tiukasti koko pienellä hennolla voimallaan ja selättää isommankin esteen, taipuu mukana tuulen irrottamatta otettaan
aina ei voi tietää minne tie johtaa tai mikä poluista on oikea
pilvien takana paistaa kuitenkin aina aurinko, valon pilkahduksia oksistossa
tärkeintä ovat läheiset jotka ovat nivoutuneet toisiinsa ja yhteen, eikä niitä mikään myrsky saa erilleen
Iloa ja valoa elämään!
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
- Eeva Kilpi -
maanantai 20. syyskuuta 2010
Tosiasioita
Näinä aikoina ei ole helppoa saada työtä, joillekin työnantajille pitäisi hakijalla olla työkokemusta mahdollisimman paljon ja ikää mahdollisimman vähän. Tutkintoja monelta alalta ja sitä rataa.
Ei ole myöskään helppoa olla lähes 4-kymppinen, töitä etsivä suurperheen äiti ja vaikkei ikä tai vuosien kertyminen minulle itselleni ole KOSKAAN ollutkaan mikään ongelma, ikä on OIKEASTI vain numeroita ja minunkin henkinen ikäni on ihan hetkestä riippuen jotain viiden- sadan vuoden väliltä.
Koskaan, ikinä milloinkaan en ole suurta perhettäni katunut vaikka paljosta olen paitsi jäänytkin (ja tottavie saanutkin jotain sellaista mitä ei voi urassa tai rahassa koskaan mitata!!!), ei ole vuosikymmenien työkokemusta monilta eri aloilta, pienimmäiseni ovat vielä päiväkoti-ikäisiä.
Minä HALUAN kuitenkin nyt töihin kodin ulkopuolelle, minä PYSTYN sitoutumaan vuosiksi työhön, minä olen MOTIVOITUNUT tekemään tuloksia, minä PIDÄN lupaukseni ja minä OSAAN ja olen ONNELLINEN ja TYYTYVÄINEN elämääni.
Osaan kuitenkin parhaiten olla juuri minä, enkä kukaan muu.
Viime viikolla kävin neljässä koulutustani vastaavassa työhaastattelussa ja totesin ettei ole ollenkaan helppoa olla minä ja löytää työtä.
Tänään vihdoin sain odotetun puhelun;
Sain lähes unelmieni työn myyjänä sisustus- ja lahjatavaraliikkeessä.
Hyvä minä!
Onnellisuutta ja valoa elämään toivon myös teille kaikille!
Kuvat lainattu Sia home fashion sivuilta
Ei ole myöskään helppoa olla lähes 4-kymppinen, töitä etsivä suurperheen äiti ja vaikkei ikä tai vuosien kertyminen minulle itselleni ole KOSKAAN ollutkaan mikään ongelma, ikä on OIKEASTI vain numeroita ja minunkin henkinen ikäni on ihan hetkestä riippuen jotain viiden- sadan vuoden väliltä.
Koskaan, ikinä milloinkaan en ole suurta perhettäni katunut vaikka paljosta olen paitsi jäänytkin (ja tottavie saanutkin jotain sellaista mitä ei voi urassa tai rahassa koskaan mitata!!!), ei ole vuosikymmenien työkokemusta monilta eri aloilta, pienimmäiseni ovat vielä päiväkoti-ikäisiä.
Minä HALUAN kuitenkin nyt töihin kodin ulkopuolelle, minä PYSTYN sitoutumaan vuosiksi työhön, minä olen MOTIVOITUNUT tekemään tuloksia, minä PIDÄN lupaukseni ja minä OSAAN ja olen ONNELLINEN ja TYYTYVÄINEN elämääni.
Osaan kuitenkin parhaiten olla juuri minä, enkä kukaan muu.
Viime viikolla kävin neljässä koulutustani vastaavassa työhaastattelussa ja totesin ettei ole ollenkaan helppoa olla minä ja löytää työtä.
Tänään vihdoin sain odotetun puhelun;
Sain lähes unelmieni työn myyjänä sisustus- ja lahjatavaraliikkeessä.
Hyvä minä!
Onnellisuutta ja valoa elämään toivon myös teille kaikille!
Kuvat lainattu Sia home fashion sivuilta
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Syksyinen sunnuntai
Ulkona sataa, värikkäät lehdet tippuvat hiljalleen puista ja minun mielestäni paras aika vuodesta on käsillä, syksy. Monen muun tavoin nautin sisällä olosta, takkatulen loisteesta ja kynttilöistä.
Viikot ovat soljuneet vauhdilla, muutamia uusia työjuttuja ja unelmien kartoitusta, minä toivon onnellisia tuulia niiden toteutumiseen, että pääsen niistä pian kertomaan enemmänkin.
Seuraan edelleen blogeja ja lehtiä sisustuksista tuntikaupalla mutta omassa kodissa ei ihmeitä ole tapahtunut koko kesänä, kaupoissa on nyt tarjolla ihania värejä ja paljon syysuutta, mutta tuntuu ettei oikein mitään tarvitse. Olen oppinut ilmeisesti vihdoinkin harkitsemaan ostoksia heräteostosten sijaan ja se on hyvä juttu se.
Elokuva ja mies odottelee, käperryn sohvalle pienen karkkipussin kanssa, mukavaa sunnuntaita myös teille!
Viikot ovat soljuneet vauhdilla, muutamia uusia työjuttuja ja unelmien kartoitusta, minä toivon onnellisia tuulia niiden toteutumiseen, että pääsen niistä pian kertomaan enemmänkin.
Seuraan edelleen blogeja ja lehtiä sisustuksista tuntikaupalla mutta omassa kodissa ei ihmeitä ole tapahtunut koko kesänä, kaupoissa on nyt tarjolla ihania värejä ja paljon syysuutta, mutta tuntuu ettei oikein mitään tarvitse. Olen oppinut ilmeisesti vihdoinkin harkitsemaan ostoksia heräteostosten sijaan ja se on hyvä juttu se.
Elokuva ja mies odottelee, käperryn sohvalle pienen karkkipussin kanssa, mukavaa sunnuntaita myös teille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)