#Tahdon

Rakkaus voittaa aina.

Jalkaleikkauksen jälkeen

Vähän joulumieltä jo, kokeilen asetelmia ja pakkaan takaisin laatikkoon pallot, kun tuntuu jotenkin aikaiselta? Tunnelmavaloja olen kyllä laitellut huusholliin ja kyllä ne ihanaa tunnelmaa tuovatkin!

 Täällä kuntoutuminen edistyy, vaikkakin tälläselle hätähousulle vähän hitaanlaisesti, tässä on kyllä tajunnut miksi sairaslomaa kirjoitettiin suoraan se 3kk, kyllä tämä aikaa vie. 

 Sauvat on jo nurkassa enkä niitä enää tarvitse, kävelemäänkin on saanut uudelleen opetella ja meno on aika vaappuvaa vielä. Nyt vasta tajuan miten kipeä olen ollut viimeisen puoli vuottakin ennen leikkausta kun kävelystä ei meinannut tulla enää mitään. Nyt pystyn kävelemään vaikkakin vaappuen, niin jo vähän pidempiäkin aikoja ja tunne on ihan mahtava kun ei ole mitään kipuja!

 Lihakset on vielä vähän heikot ja niitä tässä vahvistelen, mutta näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kyllä näistä kelpo tekojalat vielä tulee. 

 Aika on mennyt ihan hirvittävän nopeasti, olen nauttinut viime viikoista todella paljon, kun ei ole pakko mennä minnekkään tai tehdä pakosti mitään. Levättyä on siis tullut reilusti ja luettua ihania blogeja, kuolattua ihania ideoita ja koteja. 

Olen innostunut kokeilemaan uusia reseptejä ja leipomaan  ja siitäkös perhe on tykännyt, varsinkin mies : ) 

Viimeinen vuosi on ollut todella haastava sekä töissä, että omassa elämässäni ja välillä on ollut totaalinen uupumus lähellä jollei jo päälläkin, mutta niinkin monissa liemissä kun minutkin on keitetty, niin porskutettu vaan on etiäpäin.

 Toivon että tuleva vuosi olisi lempeämpi ja tulevat haasteet helpompia, muuten ei jaksa. Ja koska en usko sattumaan, niin on vain pakko todeta, että asiat menee niin kuin tarkoitettu on, leikkaukseni tuli ihan oikeaan aikaan ja pitkä kuntoutuminen on jalkojen vahvistumisen lisäksi lisännyt myös henkistä hyvinvointia, tästä on hyvä jatkaa.

Mukavaa viikkoa sinulle

Harrastuksena sisustus

Kotoilua on jo sairaslomalla jatkunut sen verran pitkään, että tekisi mieli melkein uusia koko kodin sisustus : )

Olen ollut tuttavien kutsumana kaksilla sisustuskutsuilla , tosi kivaa vaihtelua minun tämänhetkiseen arkeeni. Zelect by houselta tilasin kuvan tyynynpäällisen ja pari muutakin juttua, toisilta kutsuilta tarttui tähtikoriste, tuikkulyhty ja keittiöpyyhe. 

  Aloitin itse myös uuden harrastuksen Living and Room jälleenmyyjänä, pidän muutamat kutsut kotonani ennen joulua nyt alkuun, kunhan kuntoudun jalkaleikkauksesta paremmin niin katsotaan vaikka pitäisin niitä sitten enemmänkin. Odotan saavani ensi viikolla esittelytuotteet, joita sitten voinkin täällä blogissakin esitellä. 

Kaipasin arkeen jotain sisustukseen liittyvää, opiskelin visualistiksi vuosia sitten mutta töitä ei ole näiden vuosien aikana paljoakaan tarjolla tai sitten elämäntilanne on ollut sellainen ettei voinut niitä hakea. 

  Olimme mieheni kanssa pari vuotta sitten lähellä perustaa sisustusliikkeen kaupunkiimme, meillä oli liiketilakin hyvältä paikalta varattuna, muttei rohkeus sitten kuitenkaan riittänyt ja hyvä niin, koska maailman taloustilanne on mennyt huonommaksi koko ajan.

 Nyt jälleenmyyjänä kotiesittelyissä ei tarvitse miettiä tilavuokria ja koska minulla ei tällä hetkellä ole mieluisaa harrastusta niin tämä Living and Room jälleenmyyjänä toimiminen on tervetullutta vaihtelua ihan erilaiselle päivätyölleni hoitoalalla. 

Mukavaa viikkoa, iloa ja valoa

Ajan parantava voima

Pyhäinpäivän postauksessa toin esille elämäni vaikeimman asian, vastasyntyneen lapseni kuoleman. Tapahtuneesta on kulunut jo 18-vuotta, haluamme ajatella että poika on nyt taivaassa kirkkaimpana tähtenä.

    Lapsen vakava sairaus herättää monia ajatuksia, pelkoja ja vihaakin, toivoa on aina mutta joskus tilanne on vain toivoton, kuten poikani kohdalla.
   Alkuun asian käsittely ja hyväksyminen oli tietysti vaikeaa sylin jäädessä tyhjäksi, mutta vaikka silloin vuosia sitten tuntui ettei asian yli tule koskaan pääsemään, niin aika tekee onneksi tehtävänsä. 
    Syntyi uusia lapsia, vaikkakaan he eivät tietenkään korvaa menetettyä, koska mielestäni jokainen lapsi on oma yksilönsä eikä ketään voi mitenkään korvata. Olen kiitollinen lapsistani joista jokainen on oma persoonansa ja he ovat tietysti äärettömän rakkaita. Näitä lapsiahan ei olisi jos asiat olisivat menneet toisin, sillä aloin odottamaan poikani kuoleman jälkeen hyvin nopeasti uutta vauvaa, tämä poika täyttää pian jo 17 vuotta.

   Minä uskon, että asiat tapahtuvat niin kuin tarkoitettu on ja hyvin usein niiden merkityksen ymmärtää vasta jälkeen päin. En voi tietää mikä tarkoitus lapseni kuolemalla oli ja oliko sillä edes tarkoitusta, mutta olen hyväksynyt sen kauan aikaa sitten ja jatkanut elämääni kantaen tätä surua ja lapseni muistoa sydämessäni, kuitenkaan menettämättä uskoa ja toivoa huomisesta.
  Olen lisännyt tietoisesti positiivisuutta elämässäni, positiivisia ajatuksia ja asioiden tarkastelua monelta kannalta sillä hyvin helposti sitä voisi hautautua omiin murheisiinsa. 
 Positiivinen ajattelu ja usko siihen, että saan kaiken mitä tarvitsen, on tuonut paljon hyviä asioita elämääni, olen oikeastaan saanut kaiken mitä olen ikinä osanut toivoa!
 Olen oppinut arvostamaan pieniä asioita arjessa, taistellessani läpi suurienkin  vaikeuksien. Terveys ja perhe tulevat ennen kaikkea sillä ne ovat kaikkeni.

Täällä ollaan leivottu jo ensimmäiset piparit ja tähtitortut! 
 Tänään siivoilin kaappeja ja tein pakastimeen inventaarion sillä seurauksella, että meillä on omenaiset tähtitortut kohta jo melkein syötykin, iso kulhollinen ruusunmarja-kiisseliä ja iltapalaksi tein vielä fetakasvis-piirakankin. Nyt kun olen ollut monta viikkoa sairaslomalla, niin on tullut leivottua ja laitettua ruokaa enemmän kun varmaan koko viime vuonna. Ei voi muuta kun todeta, että töissä käyminen pitkän matkan takana ja vielä parin vuoden aikainen iltaopiskelu on ottanut veronsa kun ei paljon mitään enää jaksanut.
 Nyt kyllä nautin!

Iloa ja valoa syksyyn, vaikka sataa ja on harmaata niin minä tykkään, polttelen kynttilöitä ja nautin kotoilusta.

Syntyi enkeliksi

  Olit pitkään odotettu vauva, sinun kasvaessa lopulta  mahassani, en varmaan paljon onnellisempi olisi voinut olla. Isovelikin 4-vuotias sinua kovasti kaveriksi odotti. 
  Alkuraskaudessa ilmeni ongelmia ja jouduimme tarkemiin tutkimuksiin kun sikiöltä löytyi turvotusta niskapoimussa. Tutkimuksesta saimme tietää että vauvalla on terveen pojan kromosomit ja huoli poistui taas hetkeksi. Seuraavassa ultrassa löytyi sitten sydämen kehityshäiriö, sydän ei ollut nelilokeroinen ja vauvan syntymän jälkeen tulisi edessä olemaan monta vaativaa leikkausta.

Elokuun helteissä jännitettiin ja sinä synnyit, pieni suloinen poika.
 Heti napanuoran katkettua, vauvan tila heikkeni nopeasti ja Naistenklinikan alta tunneleita pitkin vauva kiidätettiin lastentehoyksikköön hoitoon ja tutkimuksiin. Sieltä sain lopulta tiedon, että sydänvian lisäksi myös keuhkoissa oli ongelmaa eikä hoitoa voitu aloittaa. 
  Isäsi ja minä kävimme samana yönä, kun olit 11-tunnin ikäinen, jättämässä sinulle hyvästit, en ollut ehtinyt sinua edes sylissäni pitää ja siinä pelottavien piuhojen ja mittareiden keskellä sinä olit hengityskoneessa, pieni vastasyntynyt rakas poikani. 
 Sait hätäkasteessa nimesi ja lähdettyämme hoitohenkilökunta lopetti tehohoidon, sinä nukuit pois ja lähdit takaisin taivaan kotiin.
  Elokuussa sinä olisit täyttänyt 18-vuotta. Äidin sydämessä kuitenkin elät aina. 

Suru ja kaipaus on läsnä ajottain vieläkin, ei enää päivittäin eikä niin pakahduttavan musertavana, kuin silloin alussa kun sinä lähdit. Joulu ja vainajien muistopäivä ovat tunteikkaita yhä.

Tänään sytytetään kynttilöitä rakkaiden poismenneneiden muistoksi, valoa ja lohtua tuomaan.

Rentoilua

Rento lauantai kotona perheen parissa, hyvää ruokaa ja pieni kävely syksyisessä metsässä, siitä on hyvä lauantai tehty.

Rauhallista iltaa sinulle!

Suklainen syyslomakakku

   Meillä on syytä pieneen juhlaan, sillä ensi viikolla on koko viikon syysloma, ihan kotosalla ollaan suunnitelmissa leipoa ja nauttia yhdessäolosta. Tänään leivoin appelsiinisen mokkakakun koululaisille jotka olivat koko päivän metsäretkellä, hyvin maistui lapsillekin vaikka kuorutuksessa oli loraus kahvia.

  Perheen päällä ei valitettavasti ole lomaa mutta onneksi sentään minulla on tätä sairaslomaa, niin voin olla lasten kanssa kotona. Tykkään sateesta ja syksyisestä myrskystä koska silloin voi olla hyvällä omalla tunnolla vällyyn kääriytyneenä myyssaamassa kynttilän loisteessa : ) 

Viikonloppuna ollaan terassikalusteitakin viemässä talvisäilöön, se on nyt uskottava että kesä meni jo. Tässä kohtaa tuntuu aina että terassikalusteita on enemmän kuin lääkäri määrää, tosin kesällä on kiva kun voi löhöillä milloin sohvalla milloin porealtaan reunalla pienemmässä istuinryhmässä tai syödä grilliruokia isommallakin porukalla kun kaikille on istumapaikkoja. Terassi on kyllä ihan parhautta kesällä ja meidän kesän ehdoton lempi paikka ja punaisen maton paikka myös.
Tykkään eniten syksystä joten minua ei kesän loppuminen haittaa ja pianhan on taas uusi kevät ja kesä, aika lentää nykyisin ihan siivillä!
 Ihanaa kun on perjantai, ihanaa kun tulee Vain elämää ja Posse. Parhainta on saada kaikki lapset meille viikonlopun viettoon. On kiitollinen olo.

Tavallinen tiistai

Tuiki tavallinen tiistai ja ei sinne päinkään, kun kotona olen. Sairaslomalla olemiseen alkaa tottua hiljalleen, arki kuitenkin jatkuu lapsilla koulun muodossa ja mikäs sen mukavampaa kun äiti on perään katsomassa ja lähettämässä kouluun. 

    Puuhastelu kotona ei vielä(kään) oikein suju, tai sujuisi varmaan jos voisi kävellä ilman noita kyynärsauvoja, tavaroiden kuljettaminen on hankalaa, mikään ei oikein onnistu ohi mennessä tekeminen ja varsinkaan kun ei saa kumartua, ääriliikkeitä pitää välttää ja ja.. Mutta jos totta puhutaan, että pärjäähän sitä näinkin ja saa olla kiitollinen ettei ole käsiäkin leikattu : )

   Kotona on rauhallista ja tunnelmallista aamutuimaan, lapset ovat tuoneet kahvitermarin, mukin ja maidon nojatuolin viereen jossa istun puolille päiville pehmustetun koroketyynyn päällä katsellen töllöstä hömppäohjelmia, en ole koskaan katsonut näin paljoa kokkailuohjelmia kun nyt ja sen kyllä huomaa; koko ajan on nälkä ja tekee mieli herkkuja. Lähetin miehenkin ruokakauppaan hakemaan vähän tykötarpeita leivonta innostusta varten, itse en kauppoihin voi vielä hetkeen mennä koska en voi istua autossa.

   Vaikka en kotona joudu päivisin pitkiä aikoja yksin olemaankaan, niin on kyllä ihanaa että seurana täällä on nuo minun ihanat kissat, niiden ja varsinkin tuon nuorimman touhuille saa nauraa pitkin päivää ja oikeesti niistä on paljon seuraakin. Ja kynttilät, niillä saa ihanaa tunnelmaa pilviseenkin päivään.

                   Iloa ja valoa sinulle!

Paluu entiseen

Kerroinkin tässä kuinka minua vaivaa akuutti sohvan vaihto kuume. Näitä onkin ollut aina muutaman vuoden välein ja laitoin nahkasohvan plus tuolit myyntiinkin, ostajiakin olisi ollut mutta en vielä myynyt niitä, kun en pystynyt päättämään minä sohvan ottaisin tilalle. Nyt päätös on tehty.
     Ikealaisiin (Ektorp, Kivik, Arild) olen todella tyytyväinen ollut ja kun ostohinta ei päätä huimaa niin varaa on välillä vaihtaa mielipidettään tai kokeilla jotain uutta ja todeta lopulta, että vanhassa on vara parempi...
    
 Silloin kun ostimme valkoiset Arildin nahkasohvat havittelimme sohvien puhdistamisen helppoutta ja sitä saimmekin, mutta löhöilyyn Arild ei kyllä ole maailman paras valinta. Ja TADAAAA myin valkoiset Kivikini edullisesti Arildien alta pois... 
   Hankkiakseni uudet samanlaiset tilalle! Hassu minä. Kivikit vaan ovat maailman parhaat sekä löhöilyyn, että seurusteluun. Pesupäivistä nyt kukaan vielä viitsi puhua, niitäkin kyllä on tulossa valkoisten kangas kalusteiden kanssa ja kun perheessä on lapsia, kissoja ja koira. Jahka saan jalat vähän paremmaksi niin laitan tuulemaan ja palaan vanhaan hyväksi havaittuun.
   Kuvat uusista Kivikeistä edellisessä talossamme vuonna 2010 lopulta varmistivat päätökseni, toki olohuone oli talossa iso sekä hyvän mallinen ja nykyinen on paljon pienempi, mutta eiköhän noi saada sinne ängettyä. Ja onneksi on nainen, niin saa vaihtaa mielipidettään tarpeen tullen : )

Rentoa sunnuntaita!

Päivällinen sydämellä

Lonkkaleikkauksesta on kulunut nyt reilu kaksi viikkoa mutten vielä juurikaan voi istua autossa tai mennä kotia pidemmälle. Jos ei voi mennä ravintolaan syömään niin sitten ravintola tulee kotiin oli mieheni ajatus tälle lauantaille. 

   Aivan ihanaa hemmottelua, istua nojatuolilla ja odotella mitä päivällinen pitää sisällään. Meillä mies ei useinkaan tee grilliruokia monimutkaisempia versioita, joten tämä oli niin specialia, varsinkin kun mieheni eläytyi kokin ja ravintolaseurani rooliin ihan kympillä : )

  Päivällisen menuuseen kuului alkukeitto tomaatista-vuohenjuustosta ja crutonkeja, pääruokana härän fileepihvi, punaviinikastikkeella ja valkosipuliperunoilla sekä tankoparsaa ja lopuksi vielä jälkiruokana creme brulee jäätelöä ja kahvia, nam! 

  Täytyy sanoa, että kyllä nyt minua on nyt hemmoteltu ja taidan pysyä toipilaana vielä piiiiitkään!

Ihanaa lauantaita sinulle, minua kutsuu nyt tuo päivällisen jälkiruoka!

Kansainvälinen eläintenpäivä on myös tänään, huomaa hajurako jota lähempänä ei voi kaveria nukkua : )

Kukkaistapetti

Eilen päivitin makkarin kaapin tuomaa kaivattua uudistusta, tänään hain kaapista jotain ja ovi jäi auki  niin ei aikaakaan kun siellä oli Jylppy kissa, pieni tutkimusmatkailija tonkimassa sisälle heitettyjä tavaroita. Todellakin sisus vielä vaiheessa, kun puuttuu vielä säilytyskoreja, kaapissa on vain pari hyllyä, niin pikkusälä on laitettava koreihin. 

 Tällä hetellä sisustaminen on tosi hidasta, jonkin idean kun saan niin toteutukseen sitten meneekin aikaa, kun kävely onnistuu toistaseksi vain sauvoilla ja kaiken toteutuksen kanssa on perheen armoilla. Tää on aina niin tätä; kun olis aikaa ja mahdollisuus olla kotona niin joko on vähemmän rahaa käytössä ja/tai niin kuin nyt, niin on " jalaton" ja melkein kädetönkin..  :  )

  Tiedättekö täällä kotona kun ei oikein voi vielä paljoa liikkua ja aika lailla tulee haavojen takia aloillaan oltua, niin telkkarista tulee paljon ohjelmia katsottua, kivasti tulee sisustusohjelmia ja montaa eri ruokasarjaa päivässä ja matkailuohjelmia. Nyt tekis mieli laitella kotia, tehdä vaikka mitä ihania gourmee ruokia ja lähteä vähön kiertelemään, Barcelona, Madrid, Marocco, Bali ja Köpiksestä vähän kotiin juttuja.. Liikaa aikaa ja energiaa selvästi.

  Alakuvassa eilen mainitsemani makkarin kukkatapetti joka on saanut lähtöpassit melkein heti muuton jälkeen.. Tämä tapetti tuli valittua valmiista mallistosta jotka kuuluivat talopaketin hintaan, hyvitys oli niin pieni että muutamia tapetteja siitä kansiosta otimme. Nyt makkarin mustan kaapin myötä tapetti saikin yllättäen jäädä, toistaiseksi.

Mahtavaa alkavaa viikkoa sinulle!