Pienet isot

Meillä on juteltu kotona vauvoista, tyttöjä mietityttää syntyminen, millaisia kukakin oli vauvoina ja voisiko äidin masusta tulla vielä yksi vauva, ei voi tulla ei.
Kyllä ne meidän vauvat on nyt kasvaneet jo isoiksi ja viimeisinkin on kohta kolme vuotta!
Aika kuluu niin hurjaa vauhtia ettei meinaa perässä pysyä, olkoonkin klisee, mutta niin totta. Niin ihanaa ja suloista kun vauva-aika olikin, niin nautin joka hetkestä kun vauvat ovat kasvaneet isoiksi.
Ei ole vuosiin ollut aikaa, jolloin saa kaupassakin kävellä pilttipurkki rivistöjen ja vaippapakettien ohi. Tai että saa nukkua yönsä kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa, niin ihanaa!
Tänäänkin luin uusimman Divaani lehden kannesta kanteen sohvalla maaten, kun nuorimmaiset leikkivät sulassa sovussa yläkerrassa huoneessaan. Mega-luxusta!
Päiväkoti on jo tytöille tärkeä paikka kavereineen, sinne on aamuisin kiva lähteä leikkimään ja kolme lyhennettyä päivää tuntuu olevan liian vähän, kun leikit jää kuulemma ihan kesken :-) Koululaiset pärjäävät itsekseen kouluun ja sieltä kotio. Näillä eväillä on hyvä aloittaa työt syysloman jälkeen. Niin ihanaa!

Syksyn lehden punerrus on uuden kevään lupaus





elämänlanka kiertyy tiukasti koko pienellä hennolla voimallaan ja selättää isommankin esteen, taipuu mukana tuulen irrottamatta otettaan




aina ei voi tietää minne tie johtaa tai mikä poluista on oikea



pilvien takana paistaa kuitenkin aina aurinko, valon pilkahduksia oksistossa




tärkeintä ovat läheiset jotka ovat nivoutuneet toisiinsa ja yhteen, eikä niitä mikään myrsky saa erilleen





Iloa ja valoa elämään!


Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

- Eeva Kilpi -

Tosiasioita

Näinä aikoina ei ole helppoa saada työtä, joillekin työnantajille pitäisi hakijalla olla työkokemusta mahdollisimman paljon ja ikää mahdollisimman vähän. Tutkintoja monelta alalta ja sitä rataa.
Ei ole myöskään helppoa olla lähes 4-kymppinen, töitä etsivä suurperheen äiti ja vaikkei ikä tai vuosien kertyminen minulle itselleni ole KOSKAAN ollutkaan mikään ongelma, ikä on OIKEASTI vain numeroita ja minunkin henkinen ikäni on ihan hetkestä riippuen jotain viiden- sadan vuoden väliltä.
Koskaan, ikinä milloinkaan en ole suurta perhettäni katunut vaikka paljosta olen paitsi jäänytkin (ja tottavie saanutkin jotain sellaista mitä ei voi urassa tai rahassa koskaan mitata!!!), ei ole vuosikymmenien työkokemusta monilta eri aloilta, pienimmäiseni ovat vielä päiväkoti-ikäisiä.
Minä HALUAN kuitenkin nyt töihin kodin ulkopuolelle, minä PYSTYN sitoutumaan vuosiksi työhön, minä olen MOTIVOITUNUT tekemään tuloksia, minä PIDÄN lupaukseni ja minä OSAAN ja olen ONNELLINEN ja TYYTYVÄINEN elämääni.
Osaan kuitenkin parhaiten olla juuri minä, enkä kukaan muu.
Viime viikolla kävin neljässä koulutustani vastaavassa työhaastattelussa ja totesin ettei ole ollenkaan helppoa olla minä ja löytää työtä.
Tänään vihdoin sain odotetun puhelun;
Sain lähes unelmieni työn myyjänä sisustus- ja lahjatavaraliikkeessä.
Hyvä minä!

Onnellisuutta ja valoa elämään toivon myös teille kaikille!




Kuvat lainattu Sia home fashion sivuilta

Syksyinen sunnuntai

Ulkona sataa, värikkäät lehdet tippuvat hiljalleen puista ja minun mielestäni paras aika vuodesta on käsillä, syksy. Monen muun tavoin nautin sisällä olosta, takkatulen loisteesta ja kynttilöistä.
Viikot ovat soljuneet vauhdilla, muutamia uusia työjuttuja ja unelmien kartoitusta, minä toivon onnellisia tuulia niiden toteutumiseen, että pääsen niistä pian kertomaan enemmänkin.
Seuraan edelleen blogeja ja lehtiä sisustuksista tuntikaupalla mutta omassa kodissa ei ihmeitä ole tapahtunut koko kesänä, kaupoissa on nyt tarjolla ihania värejä ja paljon syysuutta, mutta tuntuu ettei oikein mitään tarvitse. Olen oppinut ilmeisesti vihdoinkin harkitsemaan ostoksia heräteostosten sijaan ja se on hyvä juttu se.
Elokuva ja mies odottelee, käperryn sohvalle pienen karkkipussin kanssa, mukavaa sunnuntaita myös teille!

Kesä taittuu

Ilmat ovat olleet superihania tänä kesänä!
Me olimme viikon Padvassa merenrannalla möksäilemässä, poikettiin Tallinnassa ja Bulgarian Sunny Beachissakin vietettiin lomaa loman loppupuolella. Yksi parhaimmista kesistä ikinä. Eikä se säätiedotusten mukaan ole vielä loppumaisillakaan, vaikkakin tänään hain lapsille Reimatec haalareita ja takkeja hätäpäissäni, ne täytyy saada ennen päiväkodin alkamista, mieluiten heti ja löytyikin kaikki mitä tarvittiin.
Nyt syksy saa tulla. Kaikilla on sopivat syysvaatteet. Lämmin muistojen kesä takana ja uudet haasteet edessä.
Syksy on meille erityinen monella tapaa, nuorimmaiset aloittavat päiväkodin ensimmäistä kertaa ja varsinkin minun elämässä käännetään uusi sivu, lapset on nyt vihdoin saatuna ja voin keskittyä omiin haaveisiini ja mahdollisesti niiden toteuttamiseen.
Ilman viime kuukausia ja vuosia en siihen pystyisi, en olisi se ihminen joka nyt olen, olen henkisesti kasvanut näinä kuukausina ja vuosina. Koen olevani vahva ja valmis. Nyt on aika ja vain taivas tietää loput.
Valoa myös teidän elämäänne!




Padvassa

Sunny Beachissa

Ihana kesä

Nyt saa taas nauttia helteistä, ihanaa!
Ollaan käyty ahkeraan rannalla, nautittu virvokkeita, syöty lounaita ulkona ja ihan vaan istuskeltu terassilla, voi pojat kesä saisi olla paljon pidempi.
Koko perheen loma alkaa vihdoin ensi viikolla toivottavasti lämpimät kelit jatkuvat. Terassilla on kukkia tullut muutama purkillinen lisää, muuten näillä eväillä mennään tämä kesä.

Ihanaa viikkoa myös teille!

Vähän wc:tä

Vessa on ennallaan, sieläkin tekisi mieli vaihtaa tasot ja laittaa samaa lattia kun eteiseen, jos vaikka talven mittaan.. Löysin mielestäni kivan hammasharja systeemin, paikka näille on vielä hakusessa taitavat pysyä parhaiten peilissä ja peili saisi olla kyllä yksinkertaisempi. Harjat ovat Jordan desing hammasharjoja, tosi kivoja kun niitä sai joka sävyyn ja näitä ei minunkaan tarvitse laittaa kaappiin piiloon ;-)

Olohuone, lopultakin ;-)

Hurraa! Meidän talo ja terassi ovat nyt valmiita!
Remonttimiehet ovat pakanneet kimpsut ja kampsut ja lähteneet muille maille. Sisustuskin alkaa olla valmiina, jotain pientä enää puuttuu. Sitten jos ja kun se saakin olla sellaisenaan ja minua toivon mukaan syksyllä odottaa uudet ja erilaiset haasteet elämässä :-)

Olohuone, ruokahuone sekä keittiö on minun ehdottomia suosikkejani tässä talossa.
Pitkän odottelun jälkeen saimme päälliset nojatuoleihinkin ja olohuone alkaa olla valmis sekin. Pientä fiksailua toki koko huusholliin tulossa ajan kanssa kuten tyynyjä, kukkia ja esineitä.
Pitemmittä puheitta olohuone meidän perheen malliin:

Makuuhuone

Nojatuolin päällisiä odotellaan vieläkin, alkuviikosta pitäisi tulla taas muutama. Esittely vuorossa on meidän aikuisten makkari. Makuuhuoneessa on alkovi tyyppinen syvennys, en ole hyödyntänyt sitä mitenkään. Edellisillä asukkailla oli siinä sänky ja muu huone oleskelua varten, meillä ollut aina jotenkin näin :-) Harmittaa ettei nämä kuvat tee välttämättä oikeutta huoneesta, tunnelma on todellisuudessa paljon parempi. Pienempi yöpöydän lamppu vaihdettu näiden kuvien oton jälkeen korkeampaan, että ovat samanlaiset;-)
Hopeisessa puussa kävi kämmi; ihmettelin kirpparitavaroita laitellessani kolmea tuikkukuppia..Ne meni heti kaupaksi ja myöhemmin tajusin, nehän oli tämän puun tuikut!
Ei voi minkään, en kyllä kynttilöitä valvomatta yläkerrassa polttaisikaan.

Ihanaa viikonloppua!

Aula

Yläkerran aulassa nukkui kolme vuotta sitten taloon muuttaessamme Vepu, remontin edetessä Vepu siirtyi alimpaan kerrokseen, kun saimme remontoitua hälle oman huoneen. Aula säilyi kuitenkin vielä pitkään Valtsun viikonlopputilana.
Emme hankkineet enää nyt uutta sänkyä yläkerran aulaan, vaan vuodesohvan alimpaan kerrokseen, saimme nuorison sinne nyt majoitettua lähes kokonaan.
Tämä aula-tila jäi vaille varsinaista funktiota ja teimme siitä sitten oleskelutilan, vaikka lehtien lukemista varten :-)

Mukavaa loppuviikkoa myös teille!