sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Neljä yötä

Jos on ollut murhetta, niin jotain hyvääkin.
Vaaleanpunaisien lasien läpi näkyy viittä vaille valmiiksi remontoitu koti, nyt täysin sisustukselta meidän makuinen ja näköinen. Itselle jää enää tehtävää todella vähän, loput ikkunat teetetään ehkä ensi talvena ja kylppäriä sitten joskus. Nyt ei ole enää remonttihuolia eikä kiireellisiä huutavia nurkkia.
Aikaa jää elämiseen ja kodista nauttimiseen.
Ja positiivinen asia on, että irtaimistokorvauksen lisäksi saamme kaikki tavaramme takaisin. Suurin osa pesun jälkeen käyttökelpoista. Osa menee myyntiin savuvahinkoisina projekteina, koska sisustuksemme suunta on niin paljon muuttunut. Ainoastaan rottinkikalusteet ja tavarat sekä sohvat on ainakin täysin menetetty, rottinkia en enää siinä mittakaavassa kotiin haluaisikaan ja sohvakin vaihtui mieluisampaan, joten ihan tyytyväisinä mennään näillä nyt.

Neljä yötä kotiin <3
En voi kuvailla tunnetta sanoin. Toivotan hyvää alkavaa viikkoa myös teille!


6 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin hyvältä. Ei muuta kun tsemppiä viimeisiin päiviin ja ennenkaikkea onnea kotiin pääsystä! Ja edellisen postauksen tapetti näytää Hienolta.

    VastaaPoista
  2. Ai että olen iloinen teidän puolestanne ja arvaa mitä odotan innolla; nii...in niitä KUVIA teidän kodista:)

    VastaaPoista
  3. Tänks teille, on kotiinpaluu vaan niin mahtavaa ettei muusta tule edes puhuttua ;-)
    Kodista on kyllä luvassa kuvia kyllästymiseen asti, mutta luultavasti vasta ens viikolla.. Tylsä näyttää mitään puolivalmista ja varsinkaan sen remonttihärdellin ja sotkun keskeltä :-/

    VastaaPoista
  4. Mahtaa olla mahtava fiilis! Onnea "uuteen" kotiin! Joskus on onni onnettomuudessa, ja kai jollain kierolla tapaa kaikella on tarkoituksensa, vaikka sen vasta paaaaljon jalkeenpain huomaakin!

    Minakin odottelen niita kuvia :), tykkaan niin paljon kaikesta mita on nakynyt tahan mennessa!

    VastaaPoista
  5. Luin blogiasi taaksepäin...en voi muuta kuin voimia toivottaa ja onnea uuteen alkuun!

    halauksin Anu

    VastaaPoista
  6. Kiitos Anu, voimia tässä on kyllä tarvittu ja varmaan tarvitaan jatkossakin. Onneksi pahin taitaa olla jo takana päin.

    VastaaPoista