torstai 8. huhtikuuta 2010

Kotisi arvo?Think about it!

Vielä vakuutuksista. Aihe on ällöttävä ja pelkkä ajatuskin kyseisestä aiheesta oksettaa, mutta postaan ainakin vielä tämän kerran aiheesta, koska se on TÄRKEÄÄ ASIAA.

TIEDÄTKÖ SINÄ mitä vakuutuksesi kattaa? Tiesitkö sen, että jos irtaimistosi on vanhempaa, kuin kaksi vuotta se on käytännössä arvoton? Se, että olet etsinyt Artekin pöytäryhmän huuto.net:stä tai vaikka liikkeestä kaksi vuotta sitten.. Vai onko intohimosi kenties tuunaus ja olet saanut kotisi viihtyisäksi tavaroita kohennellen, työtunteja laskematta. Entäs sitten nyt niin muodissa olevat aidosti antiikkiset tavarat, joita haetaan Ruotsista ja jotka maksavat maltaita, mutta niitä ei ole vakuutettu erikseen. Todennäköisesti arvottomia.
Kaikki tyynni, koko koti arvoton? Vaikka asujilleen tietysti rakas ja arvokas, monesti vuosia laitettu ja kalustettu sydämellä, mutta se ei vakuutusyhtiötä kiinnosta.
Pienet vahingot kyllä yleensä korvataan mukisematta, saadaan asiakas pysymään tyytyväisenä ja maksajana. Isot vahingot, kuten auton varastaminen, talo palaa yms. silloin asiakas onkin jo rasite ja vakuutusyhtiö väistää korvausvelvollisuutta kaikilla keinoilla, todettu on.


Löysin aiheesta mielenkiintoisen ja meille ajankohtaisen sivuston: http://www.oikeusturva.info/vol/index.htm

Sivuilta lainattua:
"Valitettavasti yhteiskuntamme ei ole aina sitä mitä liikeyritysten esitteistä tai lakikirjoista voi lukea. Laki on niin kuin se luetaan ja yhteiskuntamme juuri sellainen, kuin lakia tulkitsevat päättäjät. Tervetuloa tutustumaan yhteiskuntamme todellisuuteen, me kerromme siitä juuri sellaisena kuin se kansalaisten omakohtaisesti kokemana tunnetaan."

Yhteiskunnan veroille ja palkalle saa hyvinkin helposti jatketta tarkkailemalla omaa rahankäyttöä ja karsimalla pois turhia kulueriä. Tunnetko vakuutuksesi tosiasiallisen sisällön? Mikäli olet hankkinut vakuutuksesi jo vuosia sitten, olet voinut saada vuosien varrella yhtiöltäsi laskujen ohella myös tiedotteita. Oletko lukenut ne huolellisesti ja myös ymmärtänyt sopimussisällön juridisten muutosten vaikutukset vakuutuksesi?

"Lupaako kotivakuutuksesi korvata irtaimistosi 50 000 euroon saakka. Onko irtaimistollasi ikää pari vuotta tai enemmän vai uusitko kaiken irtaimistosi joka vuosi? Ehdoissasi lukee kohta arvonalennukset, ne takaa usein sen, ettei yhtiön tarvitse maksaa kuin murto-osa maksamastasi 50 000 euron vakuutussummasta sinulle takaisin, todellisena korvauksena voit saada esimerkiksi 5 000 euroa. Muista erityisehdot. Vakuutuksen kohteena on yleensä tavanomaista irtaimistoa, jos omaisuutesi on arvokkaampaa, voi korvaus jäädä saamatta, mikäli niistä ei ollut erikseen ja etukäteen sovittu yhtiösi kanssa. Jos taas alivakuutat omaisuuttasi, saat vain osan vakuutuskorvauksista vahingon sattuessa."

"Elämä on yllätyksiä täynnä. Vammautuminen voi muuttaa koko elämän, yksi perustelematon vastapuolen hylkäävä päätös voi viedä useiden vuosien ajaksi työkyvyttömyyskorvaukset. Oikeusapu maksaa, eikä kunnalliseen oikeusapuun ole aina oikeutettu kokonaan vailla tuloja oleva henkilö, esteeksi voi tulla pelkkä oman kodin omistaminen, eli varallisuus. Työttömäksi työnhakijaksi pääseminen edellyttää, että on työmarkkinoitten käytettävissä. Taloudellisen pohjan pudottua on edessä omaisuuden realisointi ja muutto omasta kodista. Lopulta edessä voi olla kasa maksamattomia laskuja, toimenpiteiden, hoitojen ja kalliiden lääkkeiden laiminlyönti sekä avioero."


Yhteiskunnassamme on iso porsaan mentävä reikä ja tässä kohtaa se on voittoa maksimoivat vakuutusyhtiöt.
Eihän asia tietysti kosketa, ennen kuin se osuu kohdalle. Ja uskokaa pois vahinko tai tapaturma voi sattua kenelle meistä tahansa :-(
Silloin toivoisi, että olisi tiennyt edes osaisi vähän varautua tulevaan.

Kevennykseksi täytyy omalta osalta todeta, että on erittäin hyvä harrastus tämä jatkuvasti elävä sisustus, vaikka sitä joku on joskus ihmetellytkin, kun tavarat vaihtaa tiuhaan omistajaa. Että todellakin vaihtaa mööbeleitä vuosittain uusiin (kierrättää edelliset tietysti). Meillä on siis toivoa saada muutama tonni irtaimistosta.Ehkä.

MITÄ SITTEN TEHDÄ?
Itse en keksi muuta, kun elää niin, ettei mitään vahinkoja vain itselle, perheelle tai kodille tapahdu. Nyt kun ostamme uudet mööbelit ja laitteet niin pidämmekö irtaimiston vakuutettuna kaksi vuotta ja sitten irtisanomme sen, vai jatketaanko mööbeleiden tansittamista (2vuotta ja myyntiin) ja vaihtelua hamaan tappiin asti?

Think about it!



Tämä on ihana, välillä sitä toivoisi olevansa kissa..

7 kommenttia:

  1. Totta, että noita asioita pitäisi ajatella silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Usein vain ajattelee, että on meillä vakuutus sen kummepia miettimättä.

    Nauroin katketakseni tuolle kissalle. Oli kuin meidän Maisa-kissa jauhamisineen kaikkineen:D.

    Mukavia, odotuksentäyteisiä päiviä, ennen "uuteen" kotiin pääsyä.

    -Anni

    VastaaPoista
  2. Niinpä... ei tule kyllä kaikkia lippuja ja lappuja tarkkaan luettua, että oliskohan syytä tarkistaa nuo vakuutusasiat...
    Sitä kyllä tuudittautuu tuohon ajatteluun että kun on vakuutus niin kaikki hoituu.
    Toivottavasti pääsette pian omaan uusittuun kotiin:))
    -Krisse

    VastaaPoista
  3. Olette kyllä käynyt raskaan taistelun, huh! Muutenkin varmaan kauheata aikaa ja sitten kun vielä täytyy vakuutusyhtiön kanssa taistella oikeuksistaan. Voimia loppurutistukseen <3

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti postaus antaa aihetta ajattelemiseen, kun tää vaan ikävä kyllä on totta :-((((

    Mutta kiitokset myös tsempeistä, sitä tarvitaan!
    Ei kerrota vakuutusyhtiölle, että kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siksi, me emme lannistu luultavasti paljon mistään. Seuraavat kolme viikkoa ovat elämämme luultavasti yksiä parhaimpia kun päästään takaisin omaan kotiin<3

    VastaaPoista
  5. Sivusta seuranneena,tippa linssissä, omat muistot muutaman vuoden takaa pinnalla; otan osaa teidän kauniin kodin menetykseen-ne:( Oma koti on kultaakin arvokkaampi, näin se vaan on ja vaikka kotia, omaisuutta ja niiden ympärille rakentuvaa onnea normaalisti ajattelee kenties useastikin, todellinen arvo tulee sitten vasta esille, kun menetät sen kaiken, oman henkilökohtaisen, jonka todellisen arvon vain itse sisimmässäsi tiedät.

    Onneksi teilläkään ei ollut ihmishenkien menetyksiä, niitä kun ei korvaa mikään :) Ja perheen arvo vain kasvaa tuollaisen järkyttävän kokemuksen myötä, jotain positiivistakin siis:D

    Omakoti ja osakeyhtiö ovat sitten vielä asiat erikseen, sen voin kertoa kokemuksesta rivarikodin menettäneenä jokunen vuosi sitten. Kaikkein nöyryttäävintä olivat "puhdistusfirman" kaappien tyhjennykset tyyliin alusvaatteista terveyssiteisiin listaten kaiken ylös. Kyse kuitenkin meidän henkilökohtaisista tavaroista! Toinen ikävä asia oli muiden osakkaiden käynti kodeissamme "arvioimassa" taloyhtiön menetyksiä, huh! Ovet olivat avoimet kaikille kuin hollituvassa. Ja pihassahan pörräsi porukkaa naapurustosta (ja vähän kauempaakin) kameroiden kanssa, hyvä ettei eväät ja lepotuolitkin olleet mukana...Ei kiitos yhteisöasumiselle tuon jälkeen, ei voi mitään.

    Ja olihan se SPR:n avustajan kanssa vaippa- ym. taloustavarostoksilla oleminenkin tutussa marketissa aika kurjaa, vaikka kiitoksen kyllä siitä avusta toki osaan antaa! Saatikka sitten sossun lapun kanssa olla kassalla, kassaneidin miettiessä saako sillä elintarvikekupongilla ostaa muutaman euron vyön (miehen kirppishousut olivat liian isot)...
    Lahjoituksia saatiin paljon ja sitä avunantoa jatkan itsekin viemällä kaiken hyväkuntoisen tarpeettoman hyvinkin nopeasti uffille tai srk:lle.

    Vakuutusyhtiön kanssa käytiin rankalla ja pitkällä kaavalla nuo mainitsemasi keskustelut tavaroiden alkuperästä ja iästä, kummasti vakuutustarkastajan mukaan suurin osa kamoistamme oli hankittu kirppiksiltä ja Sotkasta, halvimmista vaihotehdoista..

    Vakuutusyhtiön väännöstä huolimatta saimme taloudellisesti kutakuinkin omamme pois. Uusi asuntokin saatiin pystyyn, jotta sen saimme nopeasti myytyä pois... Henkinen puoli on korjautunut vähitellen, lapsetkaan eivät onneksi juuri muista noita aikoja. Edelleen ja loppuikämme kuitenkin olemme "se perhe" jolla oli tulipalo. Joskus tulee muiden kommenteista tunne, että ei osata ajatella tulipalon voivan kohdata kenet tahansa tuolla hirvittävällä elämän seisauttavalla tavalla!

    Vakuutusyhtiö pysyi meillä samana, tarjoten parhaimmat tuet esim. sijaissumisen suhteen. Ja ilman vakuutuksiahan ei uskalla alkaa elämään..

    Hyvää loppurakentamista teille ja muistanetten hankkia kaikki mahdolliset tulenhallintavälineet..Meillä lapsetkin osavat käyttää vaahtosammutinta:D

    -Kp-

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille kommenteista!

    -Kp-:
    Erityisesti kiitoksia sinulle, vertaistuki on tässä kohtaa melkein parasta ja tulee tarpeeseen!
    Meilläkin on puhistusfirman toimesta käyty koko irtaimisto läpi nippeleineen ja nappeleineen, listanneet ja kuvanneet niitä tuntikausia.. Ja kuljettaneet paikkakunnalta toiseen useilla tuhansilla euroilla. Pelkästään näistä koostuu meille mittava lasku, koska maksamme myös omavastuun näistä kuluista.
    Me olemme myös kiitollisia SPR:n toiminnasta, virkailija sanoi perheille saavan 1000€ avustuksen ruoka- ja muihin hankintoihin. Sitä rahaa meidän perhe ei koskaan saanut. Muutaman kerran kyselin perään sitten en enää jaksanut. Sosiaalitoimi taas.. Palvelevassa päivystyspuhelimessa seuraavina arkipäivinä tiettyyn kellonaikaan oli yksi epäielyttävimmistä asiakaspalvelijoista, joita olen ikinä kohdannut. Kysyi ollaanko työttömiä- ei oltu, onko mennyt luottotiedot ja kun ei ollut nekään mennyt, niin heiltä ei apua tipu. Monta päivää vietin tuntikausia puhelimessa olin väsynyt, sanoivat sosiaalipäivystyksessä, että he antavat vain neuvoja, meille ei oikeastaan niitäkään kun asiat oli "hyvin" ja käskivät ottaa yhteyttä tk:n (terveyskeskukseen)jos ei kerta jaksa..
    No alkutoimet on takana ja meilläkin alkaa elämä hahmottumaan ja lapset alkaa pikkuhiljaa sopeutumaan. Huoh, mikähän taistelu tuosta irtaimistosta vielä tuleekaan, meillä kun juuri kalusteihin on viime vuosina satsattu. Jos sinulla olisi jotain hyviä vinkkejä niin kerro ihmeessä!
    Vasemmassa reunassa on s-posti osoite jos haluat kirjoittaa yksityisemmin.

    Juu ja tuon tunnistan muuten itsekin, että kannan jo nyt, vaikkei tavaraa vielä paljoa olekaan, niin ylimääräiset lahjoituksiin ja muutenkin kokemus on herättänyt ajatuksia liittyä vapaaehtois toimintaan sitten joskus, kun omat asiat alkaa olla kunnossa.

    VastaaPoista
  7. Hei! Kävin lukemassa kommenttisi blogini postauksessani. Kiitos siitä. Täällä ollaan aika skeptisiä vakuutuksien suhteen eikä olla päätetty minne vakuutusyhtiöön päädytään asiakkaaksi. Ollaan oltu asiakkaina vuosien mittaan vaikka missä mutta aina jokin mättää. Eikä vähiten se hinta! Monta tonnia vuosittain vakuutuksiin, järkyttävä menoero.

    VastaaPoista