sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Miksi pidän blogia?

Tätä on varmasti moni bloggaaja joskus miettinyt ja kenties lukijatkin.
Alkuun ajattelin kokeilla kuten moni muukin bloggaaja, huomatessani, että moni ihminen käy näitä kirjotuksiani lukemassa on ollut mukava jatkaa. Kommentit ovat olleet kannustavia, rohkaisevia ja innostavia, täällä olen jakanut monet ilot, mutta myös niitä surujakin. Kirjoitan aiheista mistä haluan ja milloin haluan, paljon jää toki elämästämme myös kertomatta.

Rakastan kirjoittamista, valokuvaamista ja sisustamista, en ole keksinyt yhtäkään harrastusta jossa nämä kolme yhdistyisivt näin mukavalla tavalla, kun bloggaus!
Lisäksi tällä bloggauksella on nyt ihan konkreettinenkin tärkeä tehtävä. Mistä muualta löydän näin kattavan tiedoston tekemästämme remontista, hankituista materiaaleista ja uudistuksista kotiimme sekä tavaroista ja huonekaluista joita omistimme? Nyt vakuutusyhtiötä varten on irtaimistosta paljon ihan kuvia ostopäivineen ja dokumenttia taloon tehdyistä remonteista. Kuvia olisi ainakin hyvä olla jossain olemassa jokaikisellä vakuutuksenottajalla vaikka lähetettynä sähköpostiin siltä varalta, että se kotikonekin tuhoutuu. Ja nyt koen tärkeäksi kertoa siitä, kuinka vakuutusyhtiö toimii, että jokainen voi tahollaan miettiä, mitä jos tämä sattuisi omalle kohdalle, mitä menettäisi ja maksaisi. Kenties lisää vielä entisestään varovaisuutta tulien kanssa, monissa sisustuslehdissä kynttilät on sommiteltu hyvin arveluttavasti lähelle palavia materiaaleja kuvauksellisista syistä.

Ja sitten on historia. Olen lukenut viimeaikoina vanhimpia tekstejäni, siirtynyt hetkessä ajassa taaksepäin, niihin onnellisimpiin aikoihin. Muistellut vauvan kanssa unettomia öitä, vaikka aikaa jolloin olin hurahtanut ompeluun. Ei niitä muistaisi samalla tavalla enää. Vaikka päiväkirja on julkinen on se silti täynnä muistoja, tunnelmia ja haaveita. Niitä on ihana lukea myöhemmin ja siksi jatkan. On vain boonusta jos näitä on kiva lukea muidenkin :-)

Ajattelin järjestää ensimmäistä kertaa Blogistaniassa niin suositun ARVONNAN! Seuraa blogiani, lähipäivinä selviää mitä arvotaan!!

Sen lisäksi, että edellisessä postauksessa uudet raidat ja kulmakarvat sai kissa, niin myös tekijällä itsellään oli hyvin ohuet ja niin muodikkaat kulmat itsellään ;-)

11 kommenttia:

  1. Sopivat hyvin yhteen tyttö ja kissa :-)

    Samoja ajatuksia on minullakin bloggauksen suhteen!

    VastaaPoista
  2. Hei, mistä olet löytänyt tuon ihanan valkean kellon vähän alempana? Tarttisin justiin tuollaise, mutta ei ole vielä kohdalle sattunut. Kaunis on kerrassaan.

    Luin pikkaisen blogiasi taaksepäin (ekaa kertaa täällä) ja sanattomaksi veti. Niin kuin monet muutkin, voimia minäkin toivottelen ja parempaa kevättä. Suojelusenkelille jaksamista työssä <3

    VastaaPoista
  3. samanlaisia ajatuksia nousoo myös mulla blogaamisen suhteen ja kyllä se niin on,että antaessaan saa:)ja on kiva kahtoa,että mitäs on kirjottanu vaikka vuosi sitte.
    ihana kevättalaven aurinko jo paisteloo:)

    VastaaPoista
  4. TainaSusanna kello on ostettu jokunen viikko sitten Kodin Terrasta ja maksoi 15€ ja rapiat :-)
    Malla: Ihanaa on todellakin, että kevät on jo ihanaikamelko lähellää... Odotan sitä todella, kevät tietää kotiin pääsyä :-)

    Kiitokset ihanaiset kommenteistanne!

    VastaaPoista
  5. Komeat kulmat kissalla.
    Meidän "Kissa" päätti trimmata turkkiaan..Nyt on komea kolo oikean takaraivon kohdalla :S

    VastaaPoista
  6. H: Tämä samainen neiti muotoili syksyllä otsatukkaansa, malliksi siili ;-)

    VastaaPoista
  7. Hih, oikein samikset tyttö ja kisu. <3

    Voimia edelleen lähettelen ja paljon haleja. <3

    VastaaPoista
  8. Hih, taitaa tuleva meikkitaiteilija hiukan harjoitella ;)

    VastaaPoista
  9. Lisäsin sinut blogiini, eikai haittaa? Jos haluat blogini lukijaksi, ilmoittele. :)

    VastaaPoista
  10. Vastavierailulla taalla ekaa kertaa. Kaunis blogi sinulla! :)

    VastaaPoista
  11. Löysin blogisi uudelleen, kiitos 45 min... Paljon on sinulle ja perheellesi tapahtunut sen jälkeen, kun täällä viimeksi vierailin. Voimia tulevaan. Nyt varmaan pätee vanha sananlasku "lopussa kiitos seisoo", toivotaan ainakin niin.

    VastaaPoista