keskiviikko 27. elokuuta 2014

Joko on syksy

  Kesäloma hujahti taas niin nopeasti, melkein ahdisti jäädä lomille, kun tiesi että se on ihan heti kohta ohikin.
Välillä blogin kohtalokin on tässä mietityttänyt, kuten niin monia muitakin pitkään bloganneita, hei mun blogi on ollut olemassa jo seitsemän vuotta!
 Paljon on näiden vuosien aikana muuttunut, koti vaihtunut muutamaankin otteeseen, lapset ovat kasvaneet, on ollut isoja iloja ja musertavia surujakin. 

   Koulukiusaaminen on ollut onneksi paljon otsikoissa viime viikkoina koulujen alettua ja ikävän tuttua se on ollut meidänkin perheessä. 
 Vanhin tyttäreni oli vuosia koulukiusattu, asiaan ei puututtu riittävästi ja tällä hetkellä tilanne on se, että tyttö on vaikeasti masentunut, eikä kykene edes käymään koulussa. 
  Tytöllä on toki haasteita elämässään muitakin, mutta kiusaamiseen se ei silti oikeuta. Kiusaajat eivät tiedä tekojensa seurauksia ja elävät onnellista nuoruuttaan, heidän vanhemmille ei koulu  kiusaamisista koskaan edes ilmoittanut.
    Tyttö muutti isänsä luokse toiseen kaupunkiin ja vaikka kusaaminen luultavasti loppuikin, niin tytön oireilu paheni kuitenkin huomattavasti. Hän ei näe itsessään mitään hyvää ja tuntee olevansa täysi nolla. Tytön elämänhalu on hukassa ja hän on tällä hetkellä ammattilaisten hoidettavana pitkän ajanjakson.
  Ei auta vaikka me vanhemmat ja läheiset olemme yrittäneet kuinka tyttöä nostaa ja kertoa hänen arvoaan, tärkeyttään meille juuri sellaisena kun on. Kiusaaminen on jättännyt jäljet joiden korjaaminen vie useita vuosia, jos riittääkään.

 Vetoan sinuun lukijani, puhuthan nuorille ympärilläsi miten vakavia seurauksia kiusaamisesta voi pahimmillaan olla, omaisille tämä huoli ja tuska omasta lapsestaan on välillä käydä ylivoimaiseksi.
 Aikuisten on puututtava aina kiusaamiseen. Toiset ovat vain vahvempia kuin toiset mutta JOKAINEN elämä on tärkeä!

  Kerroin tässä taannoin meneväni jalkaleikkaukseen ja aika on nyt lopultakin syyskuulle. Blogi tulee luultavasti päivittymään useammin, kun olen pitkällä sairaslomalla.




Aurinkoista päivää sinulle!



2 kommenttia:

  1. Päädyin jonkun toisen blogin kautta tänne sinun blogiisi. Jäin heti lukemaan päivityksiäsi ja samalla myös kirjauduin lukijaksesi.

    Koulukiusaaminen on oikeasti vakava asia. Oma tyttäreni on myös joutunut sen uhriksi, mutta kuten sinunkin tyttäresi kohdannut elämässään muitakin haasteita ja lopulta sairastunut masennukseen. Hoitotyö on käynnissä ja jatkuu meilläkin varmasti vielä pitkään.

    Olen itse vasta aloittanut blogin pidon, mutta olisin iloinen, jos saisin Sinut vastavierailulle blogiini. Tervetuloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, kävin pikaisesti blogissasi ja tulen uudestaankin! Kiusaaminen, voi kun sitä ei ois olemassakaan!

      Poista