keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Voisin vaipua

maan alle. 
  Voi tätä häpeän tunnetta ja tämä on nyt ihan pakko jakaa teidänkin kanssa..
 Ollaan juuri kotiuduttu mukavalta Viron hotellimatkalta ja kahdeksan hengen matkatavarat vielä vähän siellä sun täällä.. Tärkeitä pankkiasioita hoitelemassa aamupäivä, vähän kauneushoitolaa minulle iltapäiväksi ja matkavalmisteluita kesän odotetuimpaa reissua varten (monien mutkien jälkeen Mallorcalle) muutaman päivän päästä ja pakkailutkin aloitettu..
  Puhtaiden pyykkien kasat (likaset sentään kaikki pesty!) odottelevat kaappiin ja/tai matkalaukkuun pääsyä.. 
Sängyt petaamatta; tänäänkin ollaan oltu liesussa koko päivä, lomalla kun ollaan.
  Olin suihkussa pesemässä hiusväriä, kun se tapahtui; lomamatkamme aikana meillä majailee tuttu kissavahti, joka tänään poikkesi hakemaan meidän kotiavainta, eikä siinä vielä mitään.. MUTTA
 kenen kanssa, no heille viikoksi nuorisovaihtoon tulleen New Delhiläisen nuoren naisen kanssa, joka sai sitten meidän kaaoksesta ensi maun Suomesta ja sen kansalaisista, sori vaan..


 Ja asiaa ei helpota yhtään se että tämä todella kaunis ja herttainen tyttö tulee oikein varakkaasta perheestä ja haluaa tutustua maahamme ja sen kulttuuriin. Avartava kokemus täytyy sanoa ja sen kerran, kun meillä oli oikeasti kamala kaaos, heh.
  
   Nyt naurattaa jo, ihanaa ja aurinkoista viikkoa teille, minä nautin Mallorcan auringosta altaalla Sangriaa maistellen!







3 kommenttia:

  1. No pienet ne on murheet ja nolouden aiheet, jos tuo on vuosisadan nolaus!

    Terv. Liisa

    VastaaPoista
  2. Liisa ilokseni täytyy todeta, että tulipalo ym. kasvattavien kokemusten jälkeen olen niinkin onnellisessa asemassa, että tämä oli nolointa pitkään aikaan ja murheitakaan ei tällä hetkellä ole :-) Seuraavasta hetkestä kun kukaan ei tiedä.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa ja rentouttavaa lomaa! Luulen, että useimmiten vieraillemme hauskempaa ovat todelliset tilanteet kuin puunatut kodit, jos se yhtään lohduttaa :)

    VastaaPoista