maanantai 7. heinäkuuta 2008

Lomalla

Terveiset kesäisestä Kuopiosta! Nautimme suuresti lasten kanssa yhdessäolosta, kylpylästä, ulkoilusta ja me aikuiset muutaman tunnin välein kokoontumisesta valtavien herkkupatojen ääreen.. Väsynyttä sakkia aktiivilomalta palasi, eikä vähiten väsyneitä ollut tällä kertaa me aikuiset.
Pienestä kärpäsestä kasvoi härkänen ja pari päivää elimme hiljaisuudessa, jonka jälkeen räjähti ja sitten ilma olikin taas puhdasta ;-)
Eli kaikki hyvin taas.

Yritän kovasti olla suunnittelematta remontteja tai varsinkaan aloittaa niitä tekemään. Nythän on loma ja lomalla pitää levätä. Mies on kyllä laittanut eteisen ja vessan lattialistat ja tänään aloitettiin alapihan terassin maalaus. Yläkerran rappuja on koemaalattu pieneltä alalta. Lepää tässä sitten. Mutta milloinkas muulloin sitä olisi aikaa tai ainakaan energiaa enemmän kun lomalla.

Kuten olen aiemmin maininnut, niin vaikka tykkäämme tästä talovanhuksestamme, olimme täysin tietämättömiä siitä mihin ryhdyimme. Emme osanneet edes ajatella kuinka paljon hommaa tässä olisi. Sisällä on tehty paljon, mutta paljon on tekemättä. On äärimmäisen rankkaa asua keskeneräisessä, työkaluja ja projektia mihin ikinä katsookin, ei pysty unohtamaan remonttia edes päiväksi. Välillä tekisi mieli heittää pyyhe kehään ja antaa olla, laittaa koko talo myyntiin ja muuttaa valmiimpaan. Missä olisi uudet vetämättömät ikkunat, uudet peiliovet, uudet siistit karmit, pienempi piha hoidettavana, vähemmän tilaa siivottavana... Okei myönnän, olen ollut alakuloinen jo pitkään, kun oikein muistelen niin olen kyllä aiemminkin vauvojen syntymän jälkeen kokenut saman. Tällä hetkellä vaan haluaisi arjen soljuvan mahdollisimman helposti.
Ja sitten lomalla rivitalossa majoittuessa muistui mieleen rivitaloasumisen helppous. Pieni nurmikko ajettavana, muutama kukka purkissa.
Tänään kävimme katsomassa yhtä asuntoa ulkoa, ja niinhän siinä sitten kävi että ihastuimme. Talo on uusi, ikkunasta kurkimme ja näimme valkoiset peiliovet, valkoisen panelikaton, ihanat ruutuikkunaiset ulko- ja väliovet ja terassit ja yläkerran parveke ja ja ja... Koulumatka lyhenisi puolella, kun nyt harmittelen tulevan kolmasluokkalaisen pitkää koulumatkaa. Kaikki palvelut eli monta kauppaa, apteekki,terveyskeskus, kirjasto ym ihan vieressä mutta myös metsä ja järvi. Voiko muuta enää toivoa? Juu voi, meinaan neliöitä olisi melkein puolet vähemmän, piha olisi pieni, muttei kuitenkaan liian pieni. Mutta se kynnys taitaa olla kuitenkin siinä, että vaikka huoneita on monta, niin miehelle ei olisi irrottaa työhuonetta, eikä olisi varastointitilaa työkaluille yms. eli se siitä sitten, miehellä täytyy olla tilansa, niin isoja työjuttuja meillä säilytetään miehen työn puolesta.
Ja kotiin tullessa silmäilin nykyistä isoa pihaamme, söimme Jeminan kanssa muutaman kypsän mansikan mansikkamaalta, punaherukatkin kypsyvät pian ja tuleva omenasato näyttää runsaalta, viime kesänä lapset kantoivat takapihalta omenat piirakoihin. Ja ikävä tulisi ihanasti keväällä kukkivaa kirsikkapuutakin. Ja varmaan tätä tilaakin sekä pihalla että sisällä. Aika ristiriitaiset on tunnelmat, kumpa tietäisi mikä ratkaisu on milloinkin se oikea.


8 kommenttia:

  1. Tässäpä voin esittää käänteisen puolen sinulle.. ;) asun nykyisin kuitenkin suht'uudessa perinnetalossa. Itse suunniteltu ja ei aivan haaveiden mukainen.. mutta melkein.. :) Ja kuten sinulla, niin myös minulla on ollut ns. "entinen elämä", jossa asuin suuressa, ihanassa kartanonkeltaisessa mansardikattoisessa monta sukupolvea nähneessä talossa.. aina suunnittelin kuinka sitä rakkaudella sisustaisin. Vaan ei tullutkaan sitä aikaa.. elämä meni toisin ja hyvä niin, koska muuten ei olisi tätä nykyistä... ihanaa elämää. Toisinaan muistot kuitenkin kuljettavat takaisin vuosien päähän ihanan talon tunnelmaan.. natiseviin lattioihin... ja oviin.. suureen saliinkin. Tällä kaikella tahdon sanoa että aika aikansa kutakin ja olemmeko kuitenkaan koskaan tyytyväisiä siihen mitä meillä on.. ;) kun on uutta, pitäisi olla vanhaa ja kun on vanhaa niin taas pitäisi olla uutta.. ;)
    Mukavaa viikonalkua sinulle!!!
    :) tiina.

    VastaaPoista
  2. Heipparallaa!

    Kiva kuulla sinusta!

    Tottahan se on, että sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Meillä niitä räjähdyksiä on myös loman aikana ollut, ei näemmä olla totuttu olemaan nenät vastakkain kiireisen talven aikana ja lomaan kohdistuu paljon odotuksia, näemmä joiltain osin erilaisia.. ;)

    Mekin asustellaan vanhassa talossa, joka ei kaikilta osin ole mieleinen, mutta kuitenkin niin rakas ettei luopuakaan raaski. Meillä vielä talossa myös miehen historia, jonka vuoksi joskus halusin täältä palavasti pois. Kuitenkin ne tunteet hävinneet vuosien varrella. Joskus kuitenkin haaveilen minäkin uusista raikkaista pinnoista ja ikkunankarmeista joista maalit eivät rapise =)

    Aurinkoisia päiviä ja leppoisaa mieltä rutistuksen kera =0)

    VastaaPoista
  3. Omenapuut ja marjapensaat, mansikkamaa ja muu, niistä on moni uuden talon ja pihan omistaja kateellinen. Nauttikaa puutarhastanne! :)

    Blogissani on sinulle tunnustus, olepa hyvä.

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän ajatuksesi, minulla täällä paritalon puoliskassa haave saada oma talo, vaikka sitten remontoitava ja myös olisi mukava vaihtaa tuo postimerkinkokoinen puutarha isoon ja avaraan puutarhaan.Mutta jos ne joskus saan, haaveilenko siellä sitten tästä uudesta ja pienestä pihasta...
    =)
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  5. Blogissani on sinulle jotain. Kivaa lomaa ja aurinkoista kesää!
    Katjuska

    VastaaPoista
  6. Tervetuloa vierailulle minun blogiini, siellä on sinulle jotakin!

    VastaaPoista
  7. Samanmoisia ajatuksia minäkin tunnen: suuressa talossa ja pihassa on aina keskeneräisyyksiä. Mikä se olisi väliin mukavampaa kuin vain olla ja katsella valmista! Sitä päivää ei ehkä koskaan tule: siksi olen sinnikkäästi yrittänyt kääntää ajatukseni niin, että keskeneräinenkin näkyisi valmiina! Tuosta ajatuksentyngästä koen olevan hyötyä etenkin silloin, kun on käynyt toisenlaisissa asuinympäristöissä lomareissulla/ kyläillessä. On se oma koti kuitenkin NIIN rakkaudella korjattu ja hoidettu, että en vaihtaisi pois muuta kuin pakon edestä! Voimia sinne arkisiin aherruksiin. <3

    VastaaPoista